Pyhä-Häkin kansallispuisto

Eteläisen Suomen hienoimmat aarniometsät
Pyhä-Häkin kansallispuiston alueelle ovat tyypillisiä karun Suomenselän vedenjakajamaat. Puiston alueella esiintyy lähes tasapuolisesti metsiä ja soita. Alue koostuu vanhoista, pääosin kuivista ja kuivahkoista kangasmetsistä sekä avosoista, korvista ja rämeistä. Maasto on paikoin hyvin lohkareista.

Pyhä-Häkin kansallispuiston alueesta noin puolet on metsää ja puolet suota. Puisto tunnetaan yhtenä Oulun eteläpuolisen Suomen huomattavimpana ikimetsäalueena. Alueen sammaleiset männiköt kilpikaarnaisine ikipetäjineen ja keloineen ovat usein yli 250-vuotiaita, mutta iäkkäimmät puut ovat yli 400-vuotiaita.

Kansallispuisto soveltuu kevyeen patikointiin 3 km ja 6 km pituisilla retkipoluilla tai koko päivän kestävään retkeilyyn.

Kotajärven itärannalla on keittokatos, jossa on tulisija, takka ja hella. Varusteina löytyy myös kahvipannu, kattila ja makkaratikkuja. Juomavettä saat opastuspisteen pihassa olevasta kaivosta tai Poika-ahon torpan kaivosta.

Pyhä-Häkki on upea kokemus myös talvella, ikihongat ovat peittyneet valkeaan lumeen ja koskemattomat hanget kutsuvat kulkijaa.

Juuri sitä parasta

Kohokohtia

Nähtävyydet ja näköalat

Wildlife & Nature

Löydä ikimetsien ihmeet! Mastomäen kalevalaisen jyhkeissä männiköissä puiden keski-ikä on 250 vuotta. Puiston tunnetuin ikipetäjä, nyt jo kelottunut Vanha iso puu aloitti kasvunsa vuonna 1518. Ympärysmittaa jätillä on 288 cm. Uusi, elävä Iso puu valittiin vuonna 2006. Vuonna 1641 syntyneen vireän vanhuksen löydät Mastomäen kiertävältä rengasreitiltä (3,2 km). Vanha iso puu on sekin yhä arvokkaasti pystyssä noin 200 metrin päässä, Kotajärven rengasreitin varrella.

Patikointi

Wildlife & Nature

Patikoiden pääset mukavasti puiston nähtävyyksien ja luonnon ääreen. Pyhä-Häkissä on noin 30 km merkittyjä reittejä. Valitse neljästä rengasreitistä (1,4–17 km) sopivin, pakkaa eväät reppuun ja lähde seikkailemaan.

Poika-Ahon torppa

History & Architecture

Pyhä-Häkin alueen asutushistoria alkaa yli sata vuotta ennen kansallispuiston perustamista, sillä vuonna 1854 sinne perustettiin Poika-ahon kruununmetsätorppa. Se mainitaan ensimmäisen kerran Saarijärven kirkonkirjojen asukasluettelossa 1860.